Onko Peksi pleksi?

Nyt on sitten podettu kunnon keväistä räkätautia eikä treenaamisesta ole tullut toviin mitään. Siksikin hiljaisempaa tällä rintamalla. Sen sijaan voi vaikka perehtyä lätkäkisoihin, jotka on yleensä se varmin kevään merkki. Sporttiteoria toivoo joukkueelle onnea. Peksi, hoida homma himaan!

Kehäraakin comeback

Ei ole totta. Jo toinen tunnustautunut tämän blogin lukija, joka kaiken lisäksi tuntui ihmettelevän, ettei päivityksiä tänne ole vähään aikaan kuulunut…. Pahoitteluni asiasta. Syitä on useampikin. Omien asioiden järjestely on vaatinut viime aikana erittäin paljon paukkuja, ja tässä välissä tuli käytyä myös pari kertaa ulkomailla. Sielläkin totta kai hieman treenattiin, vaihtelua haettiin mm. kipittelemällä rantahietikolla paljain varpain kuin David Hasselhoff konsanaan. Se on kunnon jalkahoitoa se. Lisäksi n. 120 porrasta kukkulalla sijainneelle hotellille tarjosivat varmasti paremmat puitteet urheilulle kuin muutaman neliön hikinen kuntosali, joka sieltä puuttui.

Jos nyt ajattelen tuota toukokuun maratonia, niin kyllä se vaan taitaa tulla liian äkkiä. Kun olen lähtöviivalla, tahdon olla luottavainen, että saan homman kunnialla kotiin. Nyt ei ole vielä sellaista tunnetta, ja reilu kuukausi olisi enää aikaa. Rullaluistelu- ja pyöräilykausi on aluillaan, ja uskon, että näiden lajien avulla saan tarvittavaa kestävyystreeniä, joka on kärsinyt jo neljä kuukautta selkävaivoista. Valitaan sitten joku toinen tapahtuma. Hieman olisi kutkuttanut osallistua heinäkuun lopussa Lahdessa järjestettäviin veteraanien yleisurheilukisoihin. Olisipa ollut herkullista, kun ensimmäinen maratonstartti olisi ollut MM-kisoissa! Sinne kun ei olisi vaadittu edes mitään aiempaa tulosta, mutta valitettavasti olen sattunut syntymään reilun viikon liian myöhään saadakseni osallistua noihin karkeloihin.