Vaikka ei se vielä ihan syksy olekaan, on hyvä kääräistä blogipakettiin kulunut kesä, joka meni pääsääntöisesti uusien duunien merkeissä ilman lomia. Mutta ei se mitään, ehtihän tuota kesästäkin nauttia ulkoillen, rullaluistellen ja moottoripyöräillen. Terassilla tuli käytyä peräti kerran ja silloinkin nautittiin alkoholitonta olutta. Siksi olikin huvittavaa, että tuolloin kaaduin tuolilla istuen aika lahjakkaasti. Vaarallinen laji!
Kesän huippuhetkiä oli ehdottomasti AC/DC :n keikka. Jäätelöä kului melkoisen paljon, mutta muuten tuli vietettyä urheilullinen kesä sikäli kuin töiltä ehti. Ajan puutteen takia sekä muutenkaan en ottanut aurinkoa rannalla vaan lenkeillä. Sain tämän takia osakseni muutamia Kuka tuokin pullistelija kuvittelee olevansa -katseita päästellessäni menemään ahon laitaa ilman paitaa. Totta kai pikku narsistina mieluummin näyttäydyn harrastuksen takia sivutuotteena kehittyneessä puolikireässä tomumajassa kuin vaikkapa sellaisessa elintasokropassa, joka minulla oli vuosia sitten. Mutta siitä huolimatta menisin paidatta sen kerran kun kesä sallii, vaikka minulla olisi millainen ruho tahansa tai esimerkiksi karvainen selkäryijy. Pesukonekin kiittää jokaisesta hikivaatteesta, jota sen ei tarvitse pestä. Niitä kun ei ole tulematta vuodessa kovin monta.
Mutta sitten kuvittelen vasta etsiväni Hunksien puhelinnumeroa, kun minulla on kymmenen kiloa enemmän habaa luiden ympärillä. Epäilen, ettei se päivä taida koskaan koittaa, varsinkaan, jos maratonista unelmoin. Mutta sen voisi toki hölkytellä yläkroppa paljaana. Eipähän silloin tarvitsi rasvata ja teipata nännejäkään...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti