Mutta kerrotaan nyt kuinka toissapäivänä eli sunnuntaina kävin ensin salilla vetäisemässä oikein tappotreenin, pitkästä aikaa. Lämmittelin 8 minuuttia ja 22 sekuntia juoksumatolla. Saman ajan oli nimittäin Jukka Keskisalo juossut hetkeä aiemmin Berliinin MM-kisoissa. Tosin hän juoksi samassa ajassa tuplamatkan eli 3000 m ja vieläpä pomppi esteiden yli... Sitten siirryin nyrkkeilynomaisiin kuntopiiriharjoitteisiin. Tein 3 patteria, joissa jokaisessa oli kolme liikettä. Pattereissa oli lisäksi kolme sarjaa. Sykettä pidin koko ajan korkealla lyömällä säkkiin ja hyppimällä välissä narua. Iltapäivällä olinkin syystä ihan puhki, mutta matalalla lentäneet Hornetit sun muut helvetinkoneet estivät päivänokosaikeeni. Niinpä lähdin ajelemaan areenalle, koska sulkapallokausikin alkoi. Kauden ensimmäinen (!) juoksuaskel kramppasi pohjetta niin, että luulin toukokuun 2008 vamman jalkapallokentältä toistuneen. Silloin jälki oli tällaista:
Onneksi nyt selvisin säikähdyksellä ja olin kentällä loppuun asti. Eihän se peli kulkenut yhtään, mutta hyvät hiet tuli silti pintaan.
Ja nytpä sitten ollaankin kuljettu pari päivää totaalisen romuna. Tänään kuitenkin elvytin itseäni jälleen uimahallissa, jossa kuuntelin sivukorvalla kuinka ukot ruotivat pakolaispolitiikkaa ja sotahistoriaa. Seuraavaksi säntään kotitöiden kimppuun ja huvitan samalla itseäni vaikka muistelemalla, kuinka sunnuntaina sulkiskentällä yksi kaveri vertasi yläfemmoja jaellessamme hikistä ja lämmintä kättä Timo Jutilan pelin jälkeisiin alasuojiin.
Kyseinen metafora ei ole jättänyt minua vieläkään rauhaan, joten kiitos vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti